Kumivene.org

Slashdotissa oli taas vaihteeksi mielenkiintoinen artikkeli bugeista, joita voidaan väittää myös ominaisuuksiksi. Kuten aina, kommentit ovat itse artikkelia rikkaampia, tässä tapauksessa tosin artikkeli itsessään on Ask Slashdot kategoriassa, eikä näin itsessään sisällä mitään muuta kuin kysymyksen. No joka tapauksessa kommenteista löytyy monia hienoja ominaisuuksia, kuten Windows Genuine Advantage ja assembly komento HCF.

Parhaan annin tarjosi kuitenkin vinkki Firefoxin bookmark toolbarista. Tässä tapauksessa bugi on sinänsä toissijainen ja kyseessä on enemmänkin “miksi en tullut tätä itse ajatelleeksi“. Eli kun luo bookmarkin ja myöhemmin muokkaa sen nimettömäksi saa näkyviin pelkän faviconin, joista on nykyään tullut lähes stantardi, ja näin säästää arvokasta pinta-alaa.

Simulaattorit ovat yleensä olleet PC:iden heiniä, mutta pari päivää GT HD:ta tahkonneena voin sanoa, että nämä päivät ovat ohi. Hyvä sinänsä omalta kannaltani, sillä ajosimulaattorit ovat aina olleet pelien parasta antia, mutta toisaalta PC ei ole koskaan tuntunut oikealta alustalta peleille.

Siinä missä PC on yleensä työpöydällä on rattien kiinnitys helppoa erilaisten leukojen ja puristimien avulla, mutta pelikonsolia pelataankin yleensä sohvalta TV:n kautta. Valmistajat ovat kehitelleet erilaisia jalkojen väliin tulevia tukia, itse sellaistakin kokeilleena voin todeta niiden olevan parhaimmillaankin hyviä yrityksiä.

Eli tarve olisi jollekin fiksulle telineelle, minkä pitäisi olla jykevä ja samalla pieneen säilytystilaan menevä. Esimerkiksi verkkokaupan myymä Playseats Evolution täyttää kyllä ensimmäisen vaatimuksen mutta toisesta ei taideta selvitä kunnialla, ei sitten millään.

Jenkeissä taas joku pikkuvalmistaja tekee varsin mielenkiintoisen näköisiä telineitä. Säädettävyyshän tuossa on niin ja näin ja jykevyyskin on kysymysmerkki. Hinta on kuitenkin kolme kertaa pienempi kuin saksalaisella toverilla.

Playseatilta löytyy myös base-malli joka on kokoon taitettava. 350€ telineestä ja 250€ ratista. Ei ole halpa tämäkään harrastus.

Uusi pleikkari, joka möllykäksi myös kutsun, on nyt ollut puolisen viikkoa talossa. Tässäpä hieman pääpiirteitä ja huomioita.

• Möllykkä on painava. Ei tarvi pitää toisella kädellä kiinni kun työntää USB-porttiin jotain.
• Möllykkä pyörittää Linuxia. Tosin suorituskyky ei ole häävi lähinnä johtuen säälittävän pienistä muistiresursseista. Todelliset hyötyaplikaatiot odottavat vielä itseään. Kunhan ahkerat open source koodajatkin oppivan Cellin taiat alamme näkemään sitä mistä on hehkutettu. Surffaus ym. peruskäyttö toki onnistuu ongelmitta.
• Möllykkä tuntee laitteita. Kytki kiinni miltei mitä tahansa sitä voi käyttää. Esimerkkinä aikaisemmin huuto.netistä ostamani pad-ohjain PC:lle tunnistui ongelmitta.
• Möllykkä parantaa syövän. Folding@Homen käyttö, eli kavereiden kesken foldaus on tehty äärimmäisen helpoksi. XMB:n valikosta kun käynnistää, klikkaa pari kertaa niin ohjelma ladataan ja asennetaan. Ei mitään hankalia rekisteröitymisiä ym. kommervenkkeja, yksinkertaisen toimivaa. Foldauksen saa myös automaattisesti päälle kun XMB:ssä täpäyttää kolmiota, josta pääsee valikkoon. Kolmio vastaa lähinnä hiiren oikeaa näppäintä, ruksi vasenta ja pallero ikkunan sulkemista.
• Möllykkä möllyköi. Ääntä laitteesta kyllä lähtee sen lämmetessä, ehkäpä saman verran kuin tuosta halpis kattotuulettimesta. Saattaa jopa häiritä jos keskellä yötä, hiljaisuudessa pelaa, muutoin ei.

Joskus sitä yllättyy kuinka helppoa jotkin asiat ovat, verrattuna siihen mitä ne olivat joskus aikanaan. Huomasin että Ubuntussa on varsin esimerkillisesti toteutettu arkistojen (zippien, tarripallojen) luonti.

Siinä missä tavikset ovat vasta siirtymässä digi-aikaan, me tekniikan edelläkävijät siirrymme jo teräväpiirtoaikakaudelle. 3KTV on julkaissut tiedotteen, jossa kerrotaan kaupallisten HDTV-lähetysten aloittamisesta kaapeliverkossa 1.4. kuluvaa vuotta. Samalla ilmeistyi HDTV Testi 1 ja 2 kanavat 298MHz:n nippuun. Toisessa pyörii Voom ja toisessa Canal HD. Ei olisi uskonut että tämä päivä koittaa näinkin pian. Tähän asti HDTV on ollut vain lautasten omistajien etuoikeus mutta vihdoin sisältöä saadaan myös maanpäällisiin verkkoihin.

Tässäpä maistiainen Canalilta.

Anseli, vai pitäisikö sanoa Pasi Anselista oikealle oli koodaillut varsin mielenkiintoisen pikku ohjelman, joka seurasi hiiren liikkeitä ja piirsi niistä kartan. Tästä “kartasta” sitten voi vetää johtopäätöksia, missä päin näyttöä se kursori eniten pyörii. Pasi olikin jo aiemmin huomioinut sen, että kursoria on helpompi liikuttaa näytön ylä- kuin alareunaan ja näin myös siirtänyt Windowsin tehtäväpalkin yläreunaan.

Itse kun olen vieroutunut Windowsista jo ajat sitten piti tietenkin tehdä oma ohjelma UNIX-maailmasta tutulle X11:sta. X-ohjelmointi oli täysin uusi tuttavuus joten aikaa meni googlauksessa, mutta lopulta löytyi täysin käyttökelpoista koodia ja oman koodin osuus jäikin varsin pieneksi. Ohjelman koodi ei ole mitenkään nättiä ja käytettävyyskin on mitä on, mutta se toimii.

Ohjelmaa pitää vielä tovi ajaa, että kuvasta saa kunnolla selkoa. Nyt jo kuitenkin voi huomata että tuonne oikean alareunan työpöydänvaihtonappuloihin tulee kurkoteltua. Voisi kokeilla siirtää senkin yläpalkkiin. Kuvakaappaus työpöydästä selventää varmaan hiukan.

Jos joku tuota haluaa itse kokeilla niin tässäpä ohjeet:

1. Lataa mousetrail.c ja input.png
2. Tarvittaessa skaalaa input.png näyttösi resoluutioon ja varmista, että kuvasta löytyy myös alpha-kanava.
3. Muokkaa mousetrail.c:n alusta rivejä #define SCREEN_{WIDTH, HEIGHT} vastaamaan näyttösi resoluutiota.
4. Käännä mousetrail.c komennolla gcc -o mousetrail mousetrail.c -I/usr/X11R6/include -L/usr/X11R6/lib -lX11 -lXtst -lpng ja kopio input.png samaan hakemistoon.
5. Aja ohjelmaa (./mousetrail) tarpeeksi kauan ja ihmettepe output.png:tä.

Minähän taisin jo mainita käytettävyydestä :) Seuraavaksi voisi esim. jättää mustan taustavärin pois ja yhdistää kuvan kuvakaappaukseen, jolloin näkisi tarkemmin, mitä tulee näprättyä. Klikkaulujakin voisi tietenkin seurata, mutta tuo nykyinen toimii “pollaamalla”, joten ihan suoraan se ei onnistu. Ehkä sitten joskus.

Lähteet

• libpng esimerkki: http://zarb.org/~gc/html/libpng.html
• Xlib esimerkki: http://mail.python.org/pipermail/python-list/2000-March/026227.html
• Xlib helppi: http://users.actcom.co.il/~choo/lupg/tutorials/xlib-programming/xlib-programming.html