Kumivene.org

Löysin hienon ohjelman N95:een, itseasiassa tarkoitus oli itse ohjelmoida vastaava. Mobbler seuraa puhelimen omaa musiikkisoitinta ja kerää soitot ylös. Sitten kun itselle sopii, eli on WLAN:in äärellä voi soitot lähettää last.fm:ään tilastoitavaksi.

Voiko last.fm-narkki enempää toivoa?

Syksyllä ostin uuden ja hienon näppishiiri-setin, samalla siirryn kaikkien tuntemasta QWERTY-layoutista suomalaisempaan DAS:iin. Nyt puolen vuoden jälkeen DAS on edelleen käytössä pienin muokkauksin, totesin että kenoviiva oli aivan mahdottomassa paikassa nopeaa unix-käyttöä ajatellen ja siirsin sen hipsun paikalle. Vaikka heittomerkki onkin paljon käytetty esim. koodatessa on päivittäisen elämän kannalta kenoviiva tärkeämpi. Nopeus ei ole häävi, vaan mihinpä tässä on kiire?

Puoli vuotta ja hiiren paristot alkavat hyytyä, söpö punainen ledi vilkuttaa rauhallisesti nälkäänsä.

via Myrtti

Aina silloin tällöin tapahtuu kummia ja projektit valmistuvat. Tänään sain valmiiksi iPallot.

iBalls, kuten Teemu asian ilmaisi, ovat lamppukuvuista ja Tangbandin elementeistä valmistetut kaiuttimet. Idea on alkuperäisin DVDPlazan foorumilta, mistä löytyy useampikin tuotos.

Kaiuttimet ovat ennen kaikkea helpot ja halvat (25 €/kpl) rakentaa ja ne tarjoavat hintaisikseen varsin hyvää suorituskykyä.

PlayStation3 kuten tiedetään toistaa monia multimediaformaatteja, muttei ihan kaikkia. Tarkka speksi teräväpiirtovideolle on H.264/MPEG-4 AVC High Profile (AAC LC). Kun normaalisti tarjolla on enemmänkin H.264/Matroska AVC High Profile level 5.1 AC3. Selkeä ongelma siis. Noh, koko videoa ei kuitenkaan tarvi uudelleenpakata vaan riittää että ääni pakataan AAC-formaattiin, mikä onnistuu omalla koneellani noin 5-10 kertaisella nopeudella verrattuna toistoon (120 minuuttia ääntä pakataan 24-12 minuutissa).

Ohessa scripti mikä tekee kaiken automaagisesti. Se ei ole viimeistelty, mutta se toimii. Ensimmäisenä argumenttina uudelleen muxattava video (.mkv) ja toisena kohdetiedosto (.mp4). Lue loput merkinnästä »

Tällä kertaa ilman melodraamaa.

Nyt kun väliaikaisesta keväästä on päästy takaisin lumen ja pakkasen pariin on hyvä aika vaihtaa distribuutiota.

Hypoteesi: Helppokäyttöisyys on rajoittaa hallittavuutta.

Esimerkki 1: Gentoo

Gentoolla on yksi Linux-maailman kattavin ja monipuolisin pakettienhallintajärjestelmä. Se sisältää reilut 12 000 pakettia, joista voi halutessaan vielä asentaa useamman version samalle koneelle. Helppokäyttöisyys taas on niin ja näin, omista kokemuksista ei kovin kukkaisia muistoja jäänyt. Välillä toimi, välillä ei sitten millään.

Esimerkki 2: Ubuntu

Todellinen nyyppädistro. Toimii kertalaakista lähes aina, mutta koetappa tehdä omia debejä, tai asennella svn-versioita ohjelmista. Kaukana ideaalisesta, mutta perustallaajaa ei haittane, mikä lienee koko distron pointti.

Esimerkki 3: ArchLinux

Karvan verran helpompi asentaa kuin Gentoo (vuonna 2003), mutta sen jälkeen olet täysin omillasi, tuurilla löydät wikistä ohjeen ja pääset alkuun, mutta sitten päästäänkin vauhtiin. Kaikki asentuvat helposti ja erittäin nopeasti (Portage ja apt hyvä kun ovat saaneet dependencyjä laskettua kun Pacman on jo ladannut ja asentanut paketin). Tarvittessa voi ohjelmia kääntää itse tekemällä yhden pienen tiedoston nimeltään PKGBUILD ja komentamalla makepkg -s. Helppoa ja toimivaa, mutta ei tässä vielä kaikki! Toimivan PKGBUILD:n voi sitten lähettää muiden käytettäväksi AUR:iin, josta voi myös valmiita paketteja metsästää, jos virallisista lähteistä ei tärppää.

Ihan Portagen tasolla Pacman ei vielä ole, mutta niinhän sitä sanotaan että kehitys kehittyy.

Alkaa näyttään siltä, että Linux tuli jäädäkseen. Viikon aikana olen löytänyt Internetin kätköistä paljon apuja ja tulipa uusi 2.6.24-rc3 kernelikin käännettyä minimaalisella konfiguraatiolla (koko pieneni reilusta seitsemästä megatavusta vajaaseen neljään). Kokeilin myös TuxOnIceä, aikaisemmalta nimeltään suspend2, joka on yksi monesta vaihtoehdosta toteuttaa Windowsista tuttu hibernate, tai OS X:stä tuttu safe sleep. TOI ei kuitenkaan toiminut aivan halutulla tavalla. Kerran sain sen palautumaan unestaan, mutta äksän käynnistys pimensi koko laitoksen.

Crux PPC:n sivuilta löysin pohjan kernelin konfiguraatiosta, jonka liitin tuoreimpaan saatavilla olevaan kerneliin. Pienin muokkauksin sain sen toimimaan kaikkine hienouksineen. 2.6.24:n mukanahan tulee uusi ajuri Broadcomin wlan-piirille (b43), mitä iBookin käyttää. Se on osoittautunut selvästi paremmaksi kuin vanha (bcm43xx).

1. xorg.conf
2. .config - kernelin konfiguraatio
3. wlan.sh

wlan-scripti käyttää nyt Debianin /etc/network/interfaces -tyylisiä tiedostoja joita voi olla jokaiselle verkolle omansa. Ubuntun foorumeilla on hyvä ohje kuinka näitä tiedostoja voi tehdä eri wlan-verkoille. Tähän scriptiin kun tehdään symboliset linkit /etc/apm/suspend.d ja resume.d hakemistoista automatisoituu wlaniin kirjautuminen.

Loppuun vielä jotain ei niin funktionaalista, echo “phy2rx” > /sys/devices/virtual/leds/pmu-front-led/trigger ja ledille tapahtuu jotain. pmu-front-led:n sijainti saattaa vaihdella kernelversioittain, mutta sen löytää helposti komennolla find /sys | grep pmu-front-led.

Jo viime syksynä koetin värkätä Linuxia iBookiini. Nyt kun Leopardikin on tullut ja Tiikerikin sai viimeisen voitelunsa on katse kääntyi takaisin kohti Linuxia.

Heti kun huomasin, että Broadcomin WLAN-piirille on tullut uudet toimivammat ajurit laitoin Ubuntu verkkoasennuslevyn lataukseen. Asensin pelkästään perusjärjestelmän, jota aloin hiljalleen täydentämään xorgilla, openboxilla ym. oleellisella. Aikani värkättyä sain järjestelmän ajo kuntoon ja WLAN:kin tuntui toimivan niin kotona kuin yliopistollakin.

Arch Linuxin wikistä löytyi paljon auttavaa tietoa. laptop-mode:n avulla sai säädettyä paljon virransäästön ominaisuuksia ja akun kestokin kasvoi OS X:n tasolle. Muistinkäyttö on säälittävän vähäistä, tällä hetkellä kaksi terminaalia ja firefox neljällä välilehdellä auki vieden kaikki 127 megatavua muistia, 8% puolestatoista gigasta.

Loppuun vielä kuvakaappaus yksinkertaisen kauniista openboxista:

Myöhemmin lisää, kunhan kernelin versio 2.6.24 julkaistaan ja saan koodattua wlan.sh:sta monipuolisemman.

Ennustan, että netti- ja videopelisensuuri kasvaa välittömässä lähitulevaisuudessa, samalla kun oppilaiden ohjauksen ja mielenterveyspalveluiden määrärahat pysyvät ennallaan.

BTW. DAS edelleen käytössä.

Vihdoin ja viimein päästin kauan palvelleen näppäimistön ja hiireni ansaitulle eläkkeelle. Hankin Microsoftin Natural Ergonomic Desktop 7000 -nimihirviön. Jottei aivan uuteen näppäimistöön totuttelu olisi liian helppoa päätin siirtyä iänikuisesta qwerty-asettelusta moderninpaan ja Suomen kieleen paremmin sopivaan das-asetteluun. Nyt noin puolentoista tunnin jaappaamisen jälkeen alan jo osata näppäinten paikat. Olettaisin että seuraavat kolme päivää tulevat olemaan kriittisimmät. Nähtäväksi jää palaanko takaisin qwertyyn.

BTW. kirjoitin tätä varmaan puoli tuntia.